Blogga

Blogga

Maid dihtet olbmot Oslos sámi biepmu birra?

February 5, 2016 • Philip BurgessBloggaLeave a comment

долганыMaid dihtet olbmot Oslos sámi biepmu birra? – Ávvut Sámi álbmotbeaivvi Geitmyra biebmokulturguovddážis mánáide

Oslos gávdná kebab, sushi, pizza ja thai-biepmu juohke gáhttanurkkis, muhto maid dihtet olbmot Oslos sámi biebmokultuvrra birra? Máŋggakultuvrralaš Norga gávdnui áigá juo, guhká ovdal go maŋimus logijagiid sisafárremiid, muhto sámi biebmokultuvra lea jávkán eará guovlluid eksohtalaš biebmokultuvrraid sisa. Dán vahkkoloahpa sáhttet mánát ja ollesolbmot smáhket sámi biepmuid, gos Geitmyra biebmokulturguovddáš ovttas Riikkaidgaskasaš boazodoalloguovddážiin lágidit Sámi álbmotbeaivvi ávvudeami.

Sámit dihtet mo ávkkástallat olles bohcco nu ahte sáhttá ráhkadit njálgga, buori ja beaktilis biepmu. Dát lea juoga man birra mii buohkat galggašeimmet oahppat eambbo, lohká Anderas Viestad, fágalaš ovddasvástideaddji Geitmyra biebmokulturguovddážis.

Read more…

Share..

EALLIN: Boazodoallonuorat buktet ovdan garra dieđu árktalaš olgoriikaministeriidda Árktalaš Ráđi

April 24, 2015 • Philip BurgessBlogga, EALLINLeave a comment

EALLIN Full Report CoverPRESSADIEĐÁHUS ÁRKTALAŠ RÁĐI MINISTTARČOAHKKIMA OKTAVUOĐAS
Cuoŋománu 24.b. 2015: Iqaluit, Kanadas

Boazodoallonuorat ovddidit iežaset beroštumiid rievdamiid ektui árktalaš guovlluin

Boazodoallonuorat buktet ovdan garra dieđu árktalaš olgoriikaministeriidda Árktalaš Ráđi 9.Ministtarčoahkkimis Kanadas

“Midjiide mearkkaša boazu visot. Jos mii massit bohccuid, de mii massit giellamet, kultuvramet, árbedieđuideamet ja máhttuimet mo johttit luonddus”. Oasseváldi EALLIN prošeavtta bargobajis, Johkamohkis 2013.

EALLIN nammasaš prošeakta, mii lea earenoamáš ja mas leat mielde boazodoallonuorat Ruoššas, Suomas, Ruoŧas ja Norggas, lea otne geigen Árktalaš Ráđi Ministtarčoahkkimis Kanadas 120-siidosaš raportta, čoahkkáigeasu ja ávžžuhusaid Árktalaš Ráđđái. Njealji jagi badjel oasálaste badjel 160 álgoálbmoga nuorat iešguđet guovlluin Ruoššas, Mongolias, Suomas, Ruoŧas ja Norggas EALLIN prošeavtta 12 servodatvuđot bargobajiin. EALLIN prošeavtta leat dorjon Norga, Ruošša ja Sámeráđđi. EALLIN prošeakta gáibida beroštumi duođalaš hástalusaide maid nuorra boazovázzit vásihit, nugo mentála dearvvašvuhtii, váilevaš heivvolaš oahpahussii ja váilevaš oasálastimii báikkálaš servodatovdánahttimis.

Boazodoallonuorat leat boazodoalu boahtteáigi, ja dat garra diehtu berošteaddji nuoraid bealis, lei ahte sii háliidedje joatkit boazodoaluin dasgo dat lea “buorre eallin”. Dattege leat máŋga ášši ja hástalusat mat dahket ahte eallin “ii leat nu buorre” juohke guovllus gos boazodoallu gávdno. EALLIN prošeakta čohkkii nuorra táigaguovllu ja duottarguovllu boazovázziid oktii ovddidan dihte sin jienaid Árktalaš Ráđđái.

Davvi sirkumpolára boazodoallonuorat leat ovddemuččas gozihit jođánis rievdamiid mat dáhpáhuvvet árktalaš guovlluin; danin, sin máhttu ja gelbbolašvuohta lea čoavdda sin boahtteáiggi eksistensii sin pastorála ruovttuguovlluin.

“Min álbmogat vásihit dramáhtalaš ja historjjálaš rievdamiid min ruovttuguovlluin, rievdamiid maid mii eat goassige ovdal leat vásihan min davvi boazoálbmogiid duhátjagiid historjjás” dadjá Árktalaš Ráđi EALLIN prošeavtta jođiheaddji, Mikhail Pogodaev, Máilmmi Boazoálbmogiid Searvvi (WRH) jođiheaddji.

“Mii diehtit doarvái ollu rievdamiid birra vai sáhttit bargagoahtit daid ektui”, dadjá Anders Oskal, EALLIN prošeavtta nubbijođiheaddji ja IPCC 5.raportta nubbičállin. “Mii eat dárbbaš eanet árvvoštallamiid vai ipmirdit, nappo mii fertet bargagoahtit eará láhkái dál jos min servodagat ja kultuvrrat galget birget ja ovdánahttot dan ovdáneamis mii dál dáhpáhuvvá árktalaš guovlluin. Ja bargagoahtit eará láhkái leage juste dan maid EALLIN raporta gáibida.

Geigejuvvon Árktalaš Ráđđái: “Nuorat – Boazoálbmogiid boahtteáigi – Čoahkkáigeassu” ja “Nuorat – Boazoálbmogiid boahtteáigi”, Prošeavtta dievasraporta 120 siiddu.

Rapportaid gávdnojit eallin.org siiddus

OKTAVUOĐADIEĐUT:

Nuorra oasálastit

Alona Gerasimova (Gielat: Ruošša, Eaŋgalas, Evenki) + 7 931 383 30 91

Svetlana Avelova, (Gielat: Ruošša, Eaŋgalas, Evenki) +7 9627397877

Helena Omma (Gielat: Sámi, Ruoŧa, Eaŋgalas) +46 702863891

Anne-Maria Magga (Gielat: Sámi, Suoma, Eaŋgalas) +358 45 6339303

Iqaluitas, Kanadas Ministtarčoahkkimis, Cuoŋománu 24.b.-25.b.:

Jođiheaddji Mikhail Pogodaev, Máilmmi Boazoálbmogiid Searvi – WRH (Fásta observatevra Árktalaš Ráđđái jagi 2000 rájes): pogodaevm@reindeercentre.org , +7 911 916 97 80

Direktora Anders Oskal, Riikkaidgaskasaš Boazodoalloguovddáš – ICR (Vuođđuduvvon Norgga ráđđehusa bealis 2005 Árktalaš Ráđi ávžžuhusaid vuođul): oskal@reindeercentre.org , +47 99450010.

Guovdageainnus:

Professor Svein D Mathiesen, Árktalaš Universitehta EALÁT Instituhtta (Virtuála duktan- ja oahpahusinstituhtta; ovddasvástideaddji álgoálbmogiid nuoraid oahpahusprográmmas “Hárjehallat boahtteáigge árktalaš jođiheddjiid”): svein.d.mathiesen@reindeercentre.org, +47 90524116.

Share..

Álggahankonferansa boazodoalu birra

February 24, 2015 • Philip BurgessBloggaLeave a comment

Boazodoallu lea dehálaš oassi sámi kultuvrras ja servodagas. Sámediggi galgá, daid višuvnnaid ja áigumušaid vuođul mat mis leat boahtteáiggi sámi servodahkii, maiddái leat mielde hábmemiin guhkkit áiggi ulbmiliid ja strategiijaid boazodoalu váste. Ođđa Sámediggedieđáhusain boazodoalu birra, dáhttu Sámediggi ovdánahttit boazodoallopolitihka dan bokte ahte systematiseret ja vuoruhit barggu nu ahte mii ovttas ealáhusain bargat olahan dihte seammá mihttuid.

Konferánsa bistá guokte beaivvi. Mielddusin prográmma sihke dárogillii ja sámegillii.

Konferánsa lea sihke sámegillii ja dárogillii (dulkojuvvo). Konferánsa maiddái streamejuvvo Sámedikki neahttasiidu bokte.

Konferánsa lea rabas buohkaide. Oasseváldiide geat leat dieđihan gokčat maiddái lunša ja gaskabeivviid. Dieđit iežat konferansii dán neahttasiiddu bokte:

https://www.youtube.com/watch?v=-qoZOxkyNOc&feature=youtu.be

Prográmma:

 

Bures boahtin

Gaskavahkku 25.2.15

0900 – 0910: Bures boahtin ja praktihkalaš dieđut

0910 -0930: Álggaheapmi  Sámedigge­ráđđelahttu Thomas Åhren bokte

Dálá boazodoallopolitihkka

0930 – 1000: Boazodoallu davviguovlluid boahtteáiggis

Norgga Boazosápmelaččaid Riikkasearvvi jođiheaddji Ellinor Marita Jåma

1000 – 1020: Stáhta boazodoallopolitihka

Seniorráđđeaddi Sunna Pentha,  Eanandoallo- ja biebmodepartemeanta

1020 – 1030: Gáffeboddu

1030 – 1115: Ceavzilis boazoealáhus?

Seniordutki Jan Åge Riseth, Norut Tromsø

1115 – 1145: Guorban eatnamiid myhta

Professor Tor Benjaminsen, NMBU

1145 – 1215: Jearaldagat / Ságastallan

1215 – 1315: Lunša

Boazodoalu bealis – hástalusat ja vejolašvuođa

1315 – 1415: Boazodoallu – min boahtteáigi

Nancy Charlotte Porsanger Anti,boazosápmelaš

1415 – 1445: Boraspiriid biepmat – boazodoalu hástalusat boraspiriid ektui

Lars Ante Oskal, boazosápmelaš

1445 – 1515: Boazodoalu beali čuollat areálaáššiin

Protect Sápmi

1515 -1530: Ságastallan

Joavkobarggut

1530 – 1540: Joavkobargguid álggaheapmi

1540–1550: Gáffeboddu

1550 – 1700: Joavkobarggut

1700 – 1730: Joavkobargguid ovdanbuktin           

2000: Gaskabeaivvit Thon hoteallas

 

Duorastat 26.2.15

Ealáhusovdáneapmi ja innovašuvdna boazodoalus

0900 – 0920         Boazodoallu – ealáhus mas leat vejolašvuođat

Karen Utsi Sara, Skodi reinkjøtt

0920 – 0940        Vásáhusat Boazoprográmmas ja bargu ovddasguvlui

Mariann Wollmann Magga, Sámedikki áirras ovddeš Boazoprográmmas

0940 – 1000        Mo ovddidit boazodoalu ealáhussan,Sámedikki bokte

1000 – 1025        Ságastallan

1025 – 1040        Gáffeboddu

 

Sámi vuolggasajis

1040 – 1100: Boazodoalu vásáhusat boazologu­heiveheami oktavuođas

Hans Ole Eira, boazosápmelaš

1100 – 1145: Ceavzilis boazodoallu sámi vuolggasajis

Inger Marie Gaup Eira og Mikkel Nils Sara, Sámi allaskuvla

1145 – 1215: Árbevirolaš máhttu hálddašeamis

Johan Mathis Turi, Máilmmi boazoálbmogiid searvi  / International Centre for Reindeer Husbandry

1215 – 1245: Jearaldagat ja ságastallan

1245– 1345: Lunša

Joavkobarggut

1345 – 1445: Joavkobarggut

1445 – 1515: Joavkobargguid ovdanbuktin

1515 – 1530: Loahpaheapmi Sámediggeráđđelahttu Thomas Åhren bokte

Prográmma_Boazodoalu boahtteáigi – sámi čalmmiiguin.pdf 653,13 kB

Eanet dieđut: Marit Meløy Utsi, 784 74 000

Read more…

Share..

Reindeer Portal Interview: Rebecca Lawrence

December 20, 2009 • Philip BurgessBloggaLeave a comment

By Kristiina Labba. Rebecca Lawrence almmuhii čakčat 2009 iežas dutkosa Shifting Responsibilities and Shifting Terrains: State Responsibility, Corporate Social Responsibility, and Indigenous Claims Stockholmma universitehtas. Rebeccas leat oahput sosiologiijas ja kulturgeografiijas, muhto lea maid váldán álgoálbmotoahpu Australias ja dutkan Australia álgoálbmoga rivttiid birra. Dasa lassin bargan golleruvkefitnodagas Australias mii leai álgoálbmoga eatnamiid nalde. Visot dát vásáhusat leat addán Rebeccai erenoamáš máhtu oktavuođaid birra gaskal stáhta, fitnodagaid ja álgoálbmogiid. Beroštupmi ovddasvástádushoigama birra gaskal stáhta ja fitnodagaid, man son čilge dutkosis, lea lassánan eanet ja eanet dutkanbarggu mielde. Son fuomášii ea.ea. meahccečuollanášši Anáris ja čuovui lahka áŋggirdeami man Sámiráđđi vujii Stora Enso vuoste man stáhtta muhtin muddui oamasta. Ášši lea maid dat mii vuođđudii Rebecca oktavuođaid boazodoaluin. Suoma boazosámit mat válde oktavuođa ráđđehusain iežaset vuostecealkámušaiguin meahccečuollamiid vuoste ožžo rávvaga váldit oktavuođa Metsähallitusain mii ráđđehusa mielde oamastii ášši. Metsähallitus fas oaivvildii ášši gulai Stora Ensoi. Stora Enso fas oaivvildii ášši gulai báberoastái Duiskkas. Dát leai Rebecca mielas ulmmeheames ovddasvástádushoigan mii maid boahtá ovdan dutkosis. Maŋŋel suoma-sámi ášši álggii Rebecca čuovvut maid eará áššiid.

Dutkadettiin barggai Rebecca maid ráđđeaddin máŋggaide čearuide, Ruoŧa sámiid riikkasearvái ja Sámiráđđái sisabahkkenáššiin. Got lea doaibman leahkit dutki, ráđđeaddi ja muhtin lágán aktivista seamme áiggi?

Read more…

Share..

Reindeer Portal Interview: Öje Danell

May 20, 2009 • Philip BurgessBloggaLeave a comment

Oje DdanellÖje Danell lea oapmeagronoma ja bargá jagi 1994 rájis professorin Ruoŧa eanandoallouniversitehta ossodagas boazodoalu várás. Son lea maid dutkan oapmeealáhusaid birra eanandoalus ja meahccedoalus. Oktavuohta boazodoaluin vuođđuduvvui juo 1970-logus muhtin unnit boazodoalloprošeavtta oktavuođas. Su hállu dutkat boazodoalu birra vuolgá das go guhká lea oaivvildan boazodoallu máhttováni dihte ollu oktavuođain gieđahallojuvvo eahpevuoiggalaččat. Ovttas iežas olbmáiguin ossodagas lea son dutkan ea.ea. boazodoalu riektejearaldagaid, ekonomiija, eallostruktuvrra,  váttisvuođaid guohtunváni oktavuođas, lunddolaš eavttuid boazodollui, bohccuid guohtuneatnamiid válljema, ráfehuhttimiid, boraspiriid, dálkkádatrievdamiid ja guohtunhálddašeami birra.

by Kristiina Labba

Öje, boraspireoktavuođain leat don lohkan ahte boazoealáhus lea lahka kollápsa. Maid don dainna oaivvildat?

Read more…

Share..