Reindeer Portal Interview: Öje Danell

May 20, 2009 • Philip BurgessBlogga

Oje DdanellÖje Danell lea oapmeagronoma ja bargá jagi 1994 rájis professorin Ruoŧa eanandoallouniversitehta ossodagas boazodoalu várás. Son lea maid dutkan oapmeealáhusaid birra eanandoalus ja meahccedoalus. Oktavuohta boazodoaluin vuođđuduvvui juo 1970-logus muhtin unnit boazodoalloprošeavtta oktavuođas. Su hállu dutkat boazodoalu birra vuolgá das go guhká lea oaivvildan boazodoallu máhttováni dihte ollu oktavuođain gieđahallojuvvo eahpevuoiggalaččat. Ovttas iežas olbmáiguin ossodagas lea son dutkan ea.ea. boazodoalu riektejearaldagaid, ekonomiija, eallostruktuvrra,  váttisvuođaid guohtunváni oktavuođas, lunddolaš eavttuid boazodollui, bohccuid guohtuneatnamiid válljema, ráfehuhttimiid, boraspiriid, dálkkádatrievdamiid ja guohtunhálddašeami birra.

by Kristiina Labba

Öje, boraspireoktavuođain leat don lohkan ahte boazoealáhus lea lahka kollápsa. Maid don dainna oaivvildat?

Boraspire –ja  bivddáhasvuogádagain – ii leat duođas mearkkašupmi jus lea sáhka boraspiriid ja bohccuid birra dahje eará vuogádagas gos okta šládja eallá nuppis mii iešalddis eallá o.m.d. guohtumis – gávdnojit dávjá guokte dássedeaddodili. Vuosttaš lea go biebmovalljodat kontrollere bivddáhasaid ja boraspiret kontrollerejuvvojit o.m.d. reviirrain. Dábálaččat eai sáhte vaikko man ollu boraspiret gávdnot, dainna go dat gilvalit eret nuppiid. Dalle gávdno badjelbáza bivddáhasain mat ea.ea. sáhttet ávkkastallojuvvot olbmuin ja dan dilis leat maid oalle ollu boraspiret.  Jus boraspiret álget lassánit jođáneabbut go bivddáhasat, de šaddá eará dássedeaddodilli. Dan dilis boraspiret ollát kontrollerejit bivddáhasaid ja biebmovátni kontrollere boraspiriid. Dat lea dássedeaddodilli gos mis leat unnán boraspiret ja bivddáhasat. Rievdan vuosttaš dássedeaddodilis nubbái dáhpáhuvvá bivddáhasnáli kollápsa bokte. Kollápsa bohccuid dáfus šaddá go njiŋŋelasmiesit eai govčča njiŋŋelasbohccuid massima agi ja boraspiriid geažil. Dat gohčoduvvo ”predator pit”-dilálašvuohtan. Áidna čoavddus dakkár dilálašvuođas lea vuolidit boraspirelogu dakkár dássái ahte bivddáhasaid lohku álgá loktanit fas. Dat lea hui fámolaš doaibmabidju mii gáibida ahteváldá eret  čuohtenáre boraspire olles riikkas. Dát dilálašvuohta ii gávdno dušše boazodoalloguovllus.

Don ja du olbmát lehpet maid dutkan dálkkádatrievdamiid váikkuhusaid boazodollui. Makkár bohtosiid dat dutkamat čájehit?

Mis leat dušše moadde unnit guorahallama leamaš dán birra ja leat geahččalan jurddašit mii dat lea mii dáhpáhuvvá. Bohtosat leat hui máŋggalágánat ja vulget das man boazodoalloguovllu birra lea sáhka. Jus válddálivččuimet mielde maid Norgga ja Suoma guorahallamii, de oaččušivččuimet vel eanet earálágán bohtosiid. Mii eat jáhke dálkkádatrievdamat leat nu máilmmi duođalaččat boazodollui Ruoŧas. Rievdamat sáhttet buorihit dili maid. Dat mii lea duođalaš lea čadnon dálvái, muhto dálvi han oatnu nu ahte ii soaitte dattege nu duođalaš. Juste dál leat eanemus váttisvuođat Västerbottenis, muhto riddoguovllus han lea fargga bievla birra jagi. Váttisvuođat lassánit ovdal davveleabbus. Jus boazu beassá válljet borramuša, de vállje vuosttažettiin šattuid buori kvalitehtas, muhto dat han eai dábálaččat gávdno dálvet. Biologalaččat ii dárbbaš boazu muohttaga dahje jeahkála. Muhto dan dihte go boazu biologalaččat sáhttá eallit muohtaguovlluin ja ávkkástit jeahkála, de leat das erenoamáš gilvalanovdamunit min guovlluin. Dat lea bohccu erenoamášvuohta. Gávdnojit gal maid muhtin eahpesihkkaris fáktorat čadnon dása, o.m.d. man viidát mii oažžut ođđa amas dávddaid ja luhtehasaid ja mii dáhpáhuvvá go ođđa servodatsuorggit maid heivehit iežaset rievdaduvvon dálkkádahkii. Sáhttet o.m.d. šaddat eanet olbmot boazodoalloguvlui. Boađus lea ahte šaddá gáržžibut boazodollui. Dat mearkkaša ahte riektejearaldagat leat dehálaččat čoavdit ovdal go dálkkádatrievdamat lassánit.

Sáhttet go geasseeatnamat guorbat?

-Bievlaáiggi ii sáhte guorban leat áigeguovdil, ii goit ruoŧa duoddariin dainna go eai leat jeagelguovllut. Bohccos ii leat vejolašvuohta billistit guohtuma mii ođasmahttojuvvo juohke jagi dainna go boazu ávkkásta nu unna oasi šattuin. Jus boazolohku lassána, de lea vuosttažettiin bohccot mat šaddet gierdat ii ge guohtun. Guohtun sáhttá rievdat, muhto dat ii mearkkaš ahte šaddá čáhppat dahje lea sáhká guorbamis. Mii guoská jeahkálii, de lea eará ládje. Boazu sáhttá ávkkástit jeahkála dassážii go nohká. Dalle ii gávdno šat jeagil mii sáhttá šaddat, dahje váldá goit guhkes áiggi ovdal go boahtá ruovttoluotta.  

Geas lea riekti mearridit mii lea rievttes boazolohku?

-Dan gal fertejit boazoeaiggádat ieža oažžut mearridit. Muttágis boazolohku lea gal álo buoremus. Go o.m.d. vuoibmi lea buoremus, de leat ila unnán bohccot mat buvttadit. Vuoibmi ja buvttadeapmi berrejit leahkit buorit dan seammas go leat nuogis ollu bohccot mat sáhttet buvttadit. Dan lea olahan jus boazolohku lea gasku nolla ja dan bajimus boazologu maid eatnamat sáhttet guoddit. Ferte maid gávdnot fleksibilitehta mii guoská jeahkálii, ahte leat jeagelvárit maid sáhttá ávkkástit heajubut guohtundiliid oktavuođas.

Makkár don oaivvildat eallostruktuvra galgá leahkit?

Dainna jearaldagain leat mii ollu bargan ossodagas ja 90-logu loahpageahčen doalaimet ollu logaldallamiid boazoeaiggádiidda dán birra. Mii gulaimet kvalitehtaprošektii ja mii oinniimet juo dalle, go boraspiret lassánedje, ahte buvttadeapmi boazodoalus ferte bajás. Dan maid sáhtiimet čájehit lea ahte jus galgá olahit maksimála buvttadeami, de berrejit miesit njuvvojuvvot. Dasa lassin berrejit leahkit unnimus vejolaš varisbohccot dainna go eai njoalu. Mii vásiheaimmet vuostehágu davviguovlluin, ea.ea. dan dihte go doppe ledje eará árbevierut. Oarjelis leai dát juo dovddus. Jus geahččá njuovvanloguid otne, de lea miessenjuovvan allat, vaikko maid nu allat go oba sáhttá ge dál go boraspiret leat nu ollu. Man ollu varisbohccuid sáhttá doallat ealus, vuolgá das makkár dilli čearus lea ja makkárat eatnamat leat. Jus varisbohccuin lea váttis ollet rahkat visot njiŋŋelasaid, de dárbbašuvvojit eanet varisbohccot, muđui eai šatta buot njiŋŋelasbohccot rahkat dahje de guddet njiŋŋelasat manjibut. Varisbohccuin sáhttet leahkit eará doaimmat maid. Dat leat sturrodaga dihte čeahpit goaivut muohttaga.  Muhto lean eahpesihkkar man dehálaš dat lea ja jus leat duohta dieđut dan duohken dahje jus lea sáhka árbevieruid birra. Dan diehtá boazodoallu ieš. Otne lea buvttadeapmi boazodoalus bajimus dásis eai ge gávdno šat nu ollu vuogit loktet dan. Dan sivas lea boraspirejearaldat nu váttis. Boraspireváttisvuohta mearkkaša ahte njuovvan lea unnon muhto maid ahte eallostruktuvrrat váikkohuvvojit heajubut guvlui. Ealuin leat nuorabut bohccot go ovdal. Sarvvesnjuovvan gal doaibmá maid njuovvanstrategiijan muhto biergovuoitu ekonomalaččat lea unnibut miessenjuovvama ektui. Ealus leat unnibut njiŋŋelasat ja varisboazu šaddá unnibut nuppi geasi go maid miessi šaddá vuosttaš geasi. Šaddan unno jagis jahkái. Jus buhtte njiŋŋelasa ja miesi ealus sarváin vuosttaš jagi, de oažžu unnibut bierggu bohccos dálveealus. Elgii lea nuppe ládje, dainna go dat šaddá eanet nuppi geasi. 

Dutkan Ruoŧa eanandoallouniversitehtas ossodagas boazodoalu várás lea máŋgasuorggat ja doppe dutkojuvvo dál ea.ea. ráfehuhttimiid birra bieggamillohuksemiid oktavuođas, heiveheaddji guohtunhálddašeami birra ja man ollu bohccuid sáhttá doallat geasse – ja dálveáiggi buoremus vuoimmi olaheami dihte. Öje penšunerejuvvo giđđat 2010 maŋŋel guhkes áiggi dutkama boazoealáhusa birra Ruoŧa eanadoallouniversitehtas. Govva Öje Danellas: www.sr.se/sameradion

Artihkkal ruoŧagillii

Ruoŧa eanandoallouniversitehta ossodaga ruoktosiidu boazodoalu várás

Share..