Reindeer Portal Interview: Rebecca Lawrence

December 20, 2009 • Philip BurgessBlogga

By Kristiina Labba. Rebecca Lawrence almmuhii čakčat 2009 iežas dutkosa Shifting Responsibilities and Shifting Terrains: State Responsibility, Corporate Social Responsibility, and Indigenous Claims Stockholmma universitehtas. Rebeccas leat oahput sosiologiijas ja kulturgeografiijas, muhto lea maid váldán álgoálbmotoahpu Australias ja dutkan Australia álgoálbmoga rivttiid birra. Dasa lassin bargan golleruvkefitnodagas Australias mii leai álgoálbmoga eatnamiid nalde. Visot dát vásáhusat leat addán Rebeccai erenoamáš máhtu oktavuođaid birra gaskal stáhta, fitnodagaid ja álgoálbmogiid. Beroštupmi ovddasvástádushoigama birra gaskal stáhta ja fitnodagaid, man son čilge dutkosis, lea lassánan eanet ja eanet dutkanbarggu mielde. Son fuomášii ea.ea. meahccečuollanášši Anáris ja čuovui lahka áŋggirdeami man Sámiráđđi vujii Stora Enso vuoste man stáhtta muhtin muddui oamasta. Ášši lea maid dat mii vuođđudii Rebecca oktavuođaid boazodoaluin. Suoma boazosámit mat válde oktavuođa ráđđehusain iežaset vuostecealkámušaiguin meahccečuollamiid vuoste ožžo rávvaga váldit oktavuođa Metsähallitusain mii ráđđehusa mielde oamastii ášši. Metsähallitus fas oaivvildii ášši gulai Stora Ensoi. Stora Enso fas oaivvildii ášši gulai báberoastái Duiskkas. Dát leai Rebecca mielas ulmmeheames ovddasvástádushoigan mii maid boahtá ovdan dutkosis. Maŋŋel suoma-sámi ášši álggii Rebecca čuovvut maid eará áššiid.

Dutkadettiin barggai Rebecca maid ráđđeaddin máŋggaide čearuide, Ruoŧa sámiid riikkasearvái ja Sámiráđđái sisabahkkenáššiin. Got lea doaibman leahkit dutki, ráđđeaddi ja muhtin lágán aktivista seamme áiggi?

 

Stora Enso bealis gal leai oalle garra reakšuvdna kombinašuvnna vuoste. Dat válde oktavuođa Stockholmma universitehta rektoriin ja imaštalle got dutki sáhttá doaibmat nu got mon dahken. Mon ledjen ea.ea. váldán oktavuođa suoma stáhtaministariin ja jearran jus son dovddai riiddu Anáris. Mu akademalaš olbmát Ruoŧas maid reagerejedje garrasit kombinašuvdnii. Mon oaivvildan ahte post-kolonialisttalaš našuvnnain, nugo Kanadas ja Australias ja maid muhtin muddui Stuorra Britannias, leat juoga ládje dovddastan kolonialisttalaš árbbiset akademalaš ságastallamis. Kanadas ja Australias lea álgoálbmogiid bealis boahtán kritihkka ahte ii sáhte leahkit objektiivvalaš dutki, ahte dutki juoga ládje ferte čájehit beroštumi maid. Mon oaivvildan lea measta eahpeehtalaš jus ii vuoset beroštumi sámi jearaldagaide jus dutká daid birra.  

Rebecca muitala leai heaittekeahtes šiehtadallan das got son galggai gieđahallat daid sierra rollaid, ahte vihkkedallan maid šattai dahkat ii lean álki.

– In sáhttán o.m.d. addit muhtin čearuide ráđđeaddima dalle go seamme áiggi ledjen dutkame fitnodagaid birra main ledje doaimmat sin eatnamiid nalde. Eará gerddiid oaivvildin ahte lea ortnegis. Eai gávdno gal almmolaš njuolggadusat dása, muhto munnje lea transpareansa hui dehálaš. Virgeolbmuid jearahallamiid oktavuođas mon muitalin gii mon lean ja ahte lean bargan Sámiráđđái lahka ovttasbarggus Ruoŧa sámiid riikkaservviin j.n.a. 

Mii CSR, Corporate Social Responsibilities (fitnodagaid servodatovddasvástádus) lea man birra čálát dutkosis?

 

– CSR:as leat ruohttasat filantropiias ja lea eaktodáhtolaš fitnodahkii. CSR ii leat nu dábálaš Skandinávias. Ovdal CSR mearkkašii addit skeaŋkka servodahkii ruđaid, bálvalusaid dahje luottaid hámis. Dán áiggi sáhttá CSR mearkkašit ahte fitnodat márkanastá fitnodaga birasbuorrin dahje ahte čájeha gudnebalu álgoálbmogiida. Lea gal máŋgii eahpečielggas jus CSR lea čielga PR-strategiija dahje duohta áigumuš. CSR-doahpa lea garrasit ságastallon doahpa ja sáhttá bidjat jearaldahkan jus galgá leahkit eaktodáhtolaš áigut muhtin áššiid. Ii go leat diehttelaš ahte fitnodagat galget čájehit gudnebalu álgoálbmogiidda beroškeahttá lea go CSR dahje ii. Dat mii CSR-áššis lea mu beroštumi geasuhan lea ahte jođánit seaivu muhtin lágán friddjaavádahkii gos fitnodagat vurdojuvvojit dahje geahččalit váldit ovddasvástádusa mii mu mielas gullá stáhttii. Jearaldagain álgoálbmot-rivttiin oaivvildan fitnodagat galget čájehit gudnebalu daidda, muhto ahte vuosttažettiin lea stáhta ovddasvástádus geahččat bearrái ahte gávdnojit njuolggadusat mat bággejit fitnodagaid čájehit gudnebalu rivttiide. Olles CSR-ságastallamis oažžu dovddu ahte stáhtta geavaha dán dili geassádit ovddasvástádusas, ahte ii leat nu álki diehtit makkár oaidnu stáhtas lea dán áššis. Mon geahččalan dutkosis čájehit ahte lea oassi stuorit ovdáneamis mas stáhtta ovddemusat stivre márkana bokte. Gávdnojit stuorra erohusat riikkaid gaskkas mii guoská bargui CSR:aiguin. Stáhtain geanohis stivremiin leat fitnodagat guhkes áiggiid doaibman dahkaluddan-stáhttan dainna go dávjá oamastit skuvllaid, buohcceviesuid, luottaid j.n.a. dalle go sis leat doaimmat áigeguovdilis guovllus. Muhto sáhttá árvvoštallat makkár vejolašvuohta álgoálbmogis dalle lea čájehit vuostemiela fitnodagaide maidda sis seamme áiggi lea stuorra dárbu?

 

Makkár almmolaš jurddabohtosiid sáhttá geassit du dutkamiin?

 

– Sámi artihkkaliiguin lean geahččalan čájehit ahte sámiid eavttut searvat virggálaš mearrádusaide sisabahkkenáššiin leat hui heajut. Stáhtta geahččala ođđasit ja ain ođđasit sierra ládje geanohuhttit sámi rivttiid. Jearaldat luondduriggodagaid ávkkástallama birra lea erenoamáš váttis dainna go lea sáhka stáhta susorjjasmeahttunvuođas, eananrivttiin ja ruđain. Nu guhká go stáhtta geanohuhttá sámiid rivttiid, de boahtá gávdnot vuosteháhku. Riiddut suomabeal sámis maid birra čálán čovdojuvvoje maŋŋel go mu dutkkos válbmanii. Stáhtta ja boazodoallit čálle soahpamuša mii iešalddis lea erenoamáš. Ášši bieggamillohuksema birra lea ain jođus eat ge mii vel dieđe makkár dan boađus šaddá. Riidu stáhta ja sámiid gaskkas lea ealli ja stáhtta bidjá nu ollu energiija biehttalit riiddu, jáhku mielde dan dihte go dat geas lea fápmu ii oaivvil gávdno riidu. Muhto lea miellagiddevaš ahte stáhtta olles áiggi ferte čuoččuhit ahte lea sáhka ”stáhta eatnamis”. Jus juo livčče stáhta eatnamat, livččui go stáhtta de dárbbašan geardduhit dan ovttat ládje? Posišuvnnat orrut lássejuvvon muhto mon oaivvildan gávdno álo vejolašvuohta rievdamiidda. Doppe gos gávdno fápmoriidu gávdno álo sadji vuosteháhkui. Muhto ipmirdan jus sámiid bealis dávjá lea veadjemeahttun nu jurddašit. Muhto jus ii liiko stáhta eananluobaheapmái sisabahkkejeddjiide, manne de ii váldit ovdan jearaldaga njuolga sisabahkkejeddjiin? Vaikko in oaivvil márkan galgá jođihit, muhto ahte stáhtta galgá váldit ovddasvástádusas, de oaivvildan ahte márkan lea diehttelas vuohki olahit stáhta.

 

Got boazobargi sáhttá praktihkalaččat geavahit bohtosiid maid don buvttát ovdan dutkosis?

 

– Boazobargit galggaše, vaikko ii leat nu álki, viidábut imáštallat vuogádaga mii olles áiggi deaddá sin o.m.d. plánenproseassain. Ovttaskas šiehtadallamiin ávžžuhivččen olbmuid gáibádusaid bidjat: ii oačču heađis ge jaska leahkit! Mon lean vásihan ahte sámit čohkkádit jaska šiehtadallamiin vaikko áššit leat njuolga sin prinsihpaid vuoste ja ahte stáhtta ja sisabahkkejeaddji dulkot jaskatvuođa miehtamin. Deháleamos ráhkkaneapmi šiehtadallamii lea buorre jáhkku allasis ja iežas rivttiide. Viidáseabbut sáhttá imáštallat jus galgá dárbbašit šaddat ruoŧŧelažžan ipmirduvvot? Iežas rivttiid čuoččuhit lágaid ja riikkaidgaskasaš konvenšuvnnaid mielde ii soaitte álo nu álki. Ii go leat áigi sáthtta oahppá sámi vuogi šiehtadallat? Relašuvnnaid huksen lea maid hui dehálaš, o.m.d. váldit mielde nuppi oassebeali praktihkalaš bargguide bohccuiguin buoridan dihte ipmárdusa bargguide. Manne ii leahkit hutkái go galgá vuostebeliin deaivvadit? Manin galgá ráđđadallat gieldda lanjain, manin ii sáhte doallat dan boazobargi lunddolaš birrasis?

 

-Okta dehálaš jearaldat sámi servodahkii lea máhttohuksen ja got sámi organisašuvnnat sáhttet strategalaččat jurddašit, duostat saji váldit ja ođđa vugiid geahččalit unnán návccaiguin mat gávdnojit. Ruoŧas leat guhkes áiggi geahččalan politihkalaš čovdosa gávdnat, muhto ii oru dego bohtet gávdnat dakkára. Go mon álgen dutkamiin de leai hui stuorra beroštupmi fitnodagaide, jáhkken ahte dat ovddastedje čovdosa, muhto lean rievdadan iežan oainnu ja boahtán dasa ahte ovddasvástádus lea stáhta. Dás gullá sámiide imaštallat jus stáhtta duođai lea sorjjasmeahttun eananjearaldagain sámi guovlluin, jus sámit leat sorjjasmeahttumat dahje jus sáhttá ovdánahttit vugiid guovtti álbmogii ovttas sáhttit eallit ovtta ja seamme guovllus. Got šiehtadallan sámi servodaga ja ruoŧa stáhta gaskkas sáhtášii hábmejuvvot? In oaivvil ráđđadallamiid inge konsultašuvnnaid main sámit ožžot diehtojuohkima stáhtas got dat šaddá. Mon oaivvildan dan got Ruoŧŧa, ILO 169 ratifiserema bokte, sáhttá geahččat bearrái iežas kolonialisttalaš árbbi ja dovddastit sámiid rievtti friddja ja dieđihuvvon miehtamii mearrádusaid oktavuođas mat gusket sámi servodahkii.

Artihkkal ruoŧagillii

Rebecca ruoktosiidu

Share..